lauantai 8. joulukuuta 2012

Runo puhuttelee

Luin eilen runojani ulkona, Syötteen Erämaamarkkinoilla ihmisille, jotka pysähtyivät kyläseuramme pöydän ääreen. Pyysin heitä valitsemaan numeron 5-75 väliltä ja luin runon, joka sattui kyseiselle sivulle. Lähes poikkeuksetta runo tuntui osuvan kuulijan senhetkiseen tilanteeseen. He siis kuuntelivat runoa, vaikka taustalla pauhasi pipolakkia ja punatakkia ämyrit täysillä.
Runo on oiva tapa pysäyttää, vaikka kuulijalla olisikin tunne, ettei ymmärrä runoja. Ei niitä tarvitse ymmärtää. Runo on kosketusta, pieni hipaisu tai voimakas raapaisu. Runon lausuminen tai esittäminen ei tarvitse juhlavaa salia eikä suurta yleisöä. Runo on henkilökohtainen, sydämestä sydämeen.
Siksi uskallankin rohkaista Sinua antamaan läheisellesi runokirjan vaikkapa joululahjaksi. "Sain koko taivaan" runokirjani kauniine akvarelleineen on yksi hyvä vaihtoehto.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Akupunktiosta ja sen opettamisesta

Mitä akupunktiossa tapahtuu? No se riippuu siitä, keneltä kysyt. Keskustelin tänään kolleegan eli akupunktiokouluttajan kanssa, joka on lääkäri. Minua oli pyydetty konsultoimaan häntä erään asiakkaan jatkohoidosta. Hän muisti aluksi huomauttaa, että minä teen kuulema akupunktiota joittenkin höpöteorioitten pohjalta, mutta luetteli sitten pisteet, joita hän on ko asiakkaan hoidossa käyttänyt. Hän luokitteli pisteet yleisesti vahvistaviksi ja rivien välistä olin lukevinani, ettei hän kovin paljoa uskonut potilaan tilan akupunktiolla korjautuvan. Totesin hyvin pian keskustelun olevan sillä asteella, että tyydyin pisteitten kirjaamiseen.
Minä suhtaudun kuitenkin asiakkaaseen kokonaisvaltaisemmin. Äkillinen aivoverenvuoto olisi melkoinen shokki kenelle tahansa ja omaiset ovat valmiita suuriin uhrauksiin auttaakseen läheistään. Lääkärille halvaantunut potilas tuntui olevan vain liikkumaton raaja, johon ehkä saataisiin jotakin eloa.Olihan siinä jotakin fysioterapiaakin lisänä. Minulle tämä asiakas on suurempi haaste.
Olen omien oppilaitteni kanssa keskustellut aina mielen ja kehon yhteydestä. Ei ole niin pientä vaivaa, etteikö se jollakin tasolla olisi yhteydessä mieleen. Sitä ei voi koskaan ohittaa. Yksi liikkumaton raaja on osa suurempaa kokonaisuutta ja sekaisin mennyttä tasapainoa. Hoitotuloksen saavuttamiseksi on työskenneltävä kaikilla tasoilla.
Jälleen kerran siis huomasin, että lääkärikunta ottaa akupunktiostakin vain joukon pisteitä ja yhdistelee niitä miten yhdistelee jonkin kaavan mukaisesti. Ei voi kuin huokaista ja toivoa, että laajemman koulutuksen saaneet akupunktiohoitajat pääsevät näyttämään taitojaan.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Lomalleko?

Kysyvät, että aionko pitää lomaa?

Jos henkilö on toisen palveluksessa, hänen työehto- tai virkaehtosopimuksessaan määritellään sellainenkin asia kuin loma. Se tarkoittaa, että voi olla pois työpaikalta määritellyn ajan, mutta palkka juoksee tilille ja tuleepa vielä erillisä korvauksiakin päälle. Jos on ollut oikein kauan saman työnantajan palveluksessa, näitä lomia on pitkin vuotta. Minäkin endin virassani tienata kaikkein pisimmän loman, jota jaoin itselleni pitkin vuotta. Luovuin niistä lomista vapaaehtoisesti, kun jäin yrittäjäksi.

Nyt loma on minulle käsite, joka ei merkitse samaa kuin ennen. Olen edelleen palveluammatissa, joten jossakin määrin olen sitoutunut palvelemaan asiakkaitani aina kun vain voin. Jos ilmoitan olevani lomalla ja joku tarvitsee kuitenkin kipeästi vaikkapa akupunktiota, en voi kieltäytyä hoitamasta vetoamalla lomaan. Annan siis apuani, mikäli se vain on mahdollista.

Minulle ei myöskään kukaan maksa niistä päivistä, jolloin ei ole asiakkaita. On siis vilkaistava laskupinoa ja ratkaistava sen perusteella, kestääkö olla vapaalla.
Lomakäsitteeseen liittyy myös käsite työajasta. Tässä työssä en ole määritellyt itselleni päivittäistä työaikaa. Joskus se on kaksi tuntia, joskus kaksitoista tuntia. Minulle se merkitsee vapautta. Joku toinen sitä kauhistelee, muutama ehkä kadehtiikin.

Siis jos todella haluan irrottaa itseni lomalle, on vaihdettava maisemaa. Tulevana kesänä en aio sitä tehdä eli pysyn Jokijärvellä. Heinäkuuksi otin pestin Päätalo-keskuksen oppaaksi, minkä itse asiassa koen kunniatehtävänä. Erilainen työtehtäväkin voi käydä lomasta.

Haaveilen, että tänä kesänä voisin toteuttaa kaikki ne vierailukutsut, joita olen talven aikana saanut. Minulle on lomaa, kun pääsen kyläilemään mukavien ihmisten luona ja tutustun sitä kautta tähän uuteen kotiseutuuni.

Ei siis paineita lomasta vaan nautitaan kesästä!

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Päivä Vihreässä Huoneessa

Kun ajaa Jokijärveltä Ouluun ja huolehtii nestetankkauksesta, on vääjäämättä pissahätä, kun tulee Ouluun. Menin ensiksi yhteen Halpahalliin, koska nykyäänhän niissäkin kaupoissa on huolehdittu asiakkaan tarpeista. Ei vaan ollut siinä kaupassa. Ajoin keskustaan ja parkkeerasin autoni pariksi tunniksi latoen hirmuisen määrän pikkukolikoita, kun laite sylki ulos kahden euron kolikot. Jalat ristissä yritin lähteä keskustan kahvilaa kohti, kun näin naisen seisovan onnettoman näköisenä parkkimittarin luona 20 euron seteliä pyöritellen. Totesi vain, ettei kone taida sitä huolia. Niinpä kaivoin uudelleen kukkaroni ja keräsin loputkin kolikot ja pienemmät setelit vaihtaakseni kaksikymppisen pienemmäksi. Rouva tuli autetuksi ja ihmetteli ääneen, miten tämä on mahdollista. "Niin mikä?" kysyin. "Että joku vaivautuu auttamaan!"
Pääsin kahvilaan kuivana. Sitten ostoksille ja sain ostetuksi punaisen takin ja farkut, joitten lahkeet piti lyhentää. Sekin tapahtui kymmenessä minuutissa. Uskomatonta! Ostin sillä aikaa puseronkin!
Päätin käydä torilla ja puskin taas parkkiautomaattiin rahaa tunniksi. Torilla oli tasan kaksi kojua, joissa kummassakin kesämekkoja ja aurinkolaseja. En tarvinnut kumpaakaan, joten takaisin autolle. Viereen parkkeerasi mersu. Vein tunnin parkkilipun mersun kuskille.
Ja sitten sinne Vihreään Huoneeseen. Oli 20 minuuttia aikaa ennen ensimmäistä asiakastani, joten Linda ehti siistiä hiukseni.  Tunnelma hoitolassa oli rauhallinen ja rento. Ei mekastanut rokkiradio ja lattiat kiilsivät puhtauttaan. Ei tarvinnut kahlata toisten karvojen seassa. Sitten oli minun vuoroni palvella.
Lopulta sain vielä rentoutua Elisan hellässä huomassa ja varpaankynteni saivat kauniin punan ja helmikoristelun.
Kyllä luomuhoitola on luomuhoitola, ei siitä pääse mihinkään!
Shiatsu vielä yhdelle ystävälle ja sitten siskon luo yöksi. Aamulla BlueOne lennättää minut toiseen päähän Suomea toisen siskon huomaan. Pullan leivontaa tiedossa!

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Innostu!

Lisäsin blogiini tietoa akupunktiosta, shiatsusta ja muuta mukavaa. Ajankohtaista sivulle olen lisännyt tietoa ajankohtaisista yrteistä luonnossa. Käy kertomassa omia kokemuksiasi!

lauantai 7. toukokuuta 2011

blogi luotu

Tämä on Shiatsublogini, mutta löydät sivuilta paljon muutakin tietoa minusta ja tekemisistäni. Tule ja tutustu! Odotan myös kommenttejasi.